Puolukka (Vaccinium vitis-idaea)
Airelle rouge, Preiselbeere, Mirtillo rosso
Puolukka kasvaa Suomessa kuivalla maaperällä, tyypillisesti mäntymetsissä ja jäkäläkankailla, missä aluskasvillisuus ei ole tiheää. Puolukka menestyy myös Lapin tuntureilla. Tummanpunaiset marjat kasvavat ryppäinä matalissa varvuissa lähellä maanpintaa. Paksut vahapeitteiset lehdet ovat tummanvihreitä. Puolukat kypsyvät myöhään elokuussa ja satoa saadaan aina syyskuun loppuun asti.
Puolukat voidaan säilöä omassa mehussaan, koska marjat sisältävät runsaasti säilymiseen tarvittavia happoja ja sokereita. Puolukat sisältävätkin enemmän sokeria kuin makeammalta maistuvat mustikat, mutta puolukassa makeus peittyy happojen vaikutuksesta. Puolukka sisältää runsaasti A- ja C-vitamiineja sekä magnesiumia.
Puolukka sisältää paljon flavonoideja ja etenkin lignaaneja, joita on enemmän kuin muissa marjoissa. Lignaanit vaikuttavat mm. syöpää ja luukatoa ehkäisevästi, ja niiden on todettu toimivan myös fytoestrogeeneinä.
Vaccinium-suvun marjoilla voi olla vaikutusta koliformisiin bakteereihin, jotka aiheuttavat virtsatieinfektioita. Karpalo-puolukkamehutiivisteen on tutkittu vähentävän toistuvasti oireilevaa virtsatietulehdusta.
Tuoreen puolukan ravintosisältö / 100 g
| Energiaa | kJ | 141,5 |
| kcal | 33,8 | |
| Proteiinia | g | 0,4 |
| Rasvaa | g | 0,3 |
| Hiilihydraattia | g | 6,8 |
| Ravintokuitu | g | 2,6 |
| A-vitamiinia | ug | 1,5 |
| E-vitamiinia | mg | 1,6 |
| Tiamiinia (B1) | mg | 0,05 |
| Riboflaviinia (B2) | mg | 0,04 |
| Niasiinia | mg | 0,6 |
| Pyridoksiinia (B6) | mg | 0,01 |
| C-vitamiinia | mg | 5 |
| Natriumia | mg | 0,2 |
| Kaliumia | mg | <0,1 |
| Kalsiumia | mg | 22 |
| Magnesiumia | mg | 9 |