Karpalo (Vaccinium oxycoccus)
Canneberge, Moosbeere, Mortella di palude / Ossicocco
Karpalo muistuttaa paljolti puolukkaa. Se kasvaa metsälampien ja järvien penkereillä sekä avoimilla että mäntyä kasvavilla soilla. Marjoja päästään poimimaan yleensä myöhään syyskuussa ja ne ovat parhaimmillaan ensimmäisten hallaöiden jälkeen.
Happoisilla marjoilla on voimakas aromi, tosin keväällä lumien sulettua marjojen maku on huomattavasti miedompi. Punaiset marjat sisältävät runsaasti sitruunahappoa ja pektiiniä.
Luonnonkarpaloissa on paljon fenolisia yhdisteitä, kuten flavonoideja (flavonoidit ja antosyaanit), fenolisia happoja (hydroksikanelihappo ja hydroksibentsoehappo) sekä polyfenoleja (esim. gallogeenihappo). Fenolisia yhdisteitä ei luokitella varsinaisesti ravintoaineiksi, mutta ne ovat viime aikoina saaneet paljon huomiota, koska niiden on todettu mm.
- toimivan antioksidantteina
- ehkäisevän syöpää
- hillitsevän virusten kasvua
- olevan antibakteerisia
- estävän tulehduksia
- ehkäisevän allergioita
Vaccinium-suvun marjojen ja niistä valmistettujen tuotteiden on todettu toimivan koliformibakteereita vastaan, joka aiheuttaa useimmat virtsateiden infektiot. On todettu, että karpalomehu vähentää kolibakteerin kiinnittymiskykyä virtsaelimiin sekä estää uuden bakteerikannan kehittymistä. Muita karpalon käyttökohteita ovat perinteisesti mm.
- haavat ja haavaumat
- hampaiden hoito
- ripuli
- sokeritauti
- sydänvaivat
- syövän ehkäisy
- vatsavaivat
- veren häiriötilat
- verenmyrkytys
- maksan ongelmat
Tuoreen karpalon ravintosisältö / 100 g
| Energiaa | kJ | 92 |
| kcal | 22 | |
| Proteiinia | g | 0,4 |
| Rasvaa | g | 0,3 |
| Hiilihydraattia | g | 3,4 |
| Ravintokuitu | g | 3,3 |
| A-vitamiinia | ug | 3,6 |
| E-vitamiinia | mg | 1 |
| Tiamiinia (B1) | mg | 0,03 |
| Riboflaviinia (B2) | mg | 0,02 |
| Niasiinia | mg | 0,2 |
| Pyridoksiinia (B6) | mg | 0,04 |
| C-vitamiinia | mg | 1 |
| Natriumia | mg | 0,9 |
| Kaliumia | mg | 0,2 |
| Kalsiumia | mg | 13 |
| Magnesiumia | mg | 8 |